Tonttimme rajalla lipuu vettä ojassa ja siihen ohjataan myös pihasta salaojaputkia pitkin lisää vettä. Miespä sai idean tehdä puron/ojan yli näin kauniin yksityiskohdan

Käsipuut ja kaiteet on tehty halkaistuista luonnonpuista joita kaadoinmme tontiltamme. Onkin ihana seurata miten sillan väri muuttuu kohti semmoista kaunista kelonharmaata ajanmyötä. Nyt siltaa pitkin pääsee mukavasti naapurin puolelle kanttarelli ja torvisieni metsään. Suunnitteilla on kaivaa ojaan sillan kohdalle levennys ja kokeilla ojan padottamista. Täytyy ottaa uusi kuva keväällä/kesällä niin katsotaan onko siltaan syntynyt modaamista ja miten ensimmäinen talvi kohteli puumateriaalia. Tähän on tunnelmallista laittaa lyhdyt  palamaan illan pimeinä tunteina. 

Ja kun se Mies tarttuu työkaluihin niin sitä ei meinaa saada pysymään poissa autotallista! Meiltä uupui takan puunkantoteline, vaan ei enää. Ja katsokaa miten hieno!

Sivuun kaiverrettu kaunis kukkaköynnös, joka näkyy tässä kuvassa vähän paremmin

Ja koska hitsipillikin pysyy hyppysissä, saatiin me vielä takkasettiä täydentämään tuhkalasta. Käsiosa katajaa joka lakattu kiiltäväksi.

Ja tokihan tekijän puumerkit piti siihen vielä stanssata. Jää sitten jälkipolville muistoksi että tämä se isänisänisänisä teki aikoinaan nuorena miesnä!

Mies on viihtynyt muutamana päivänä autotallissa intoa puhkuen. Mikä ihaninta sieltä melkeinpä aina syntyy jotain semmoista, mikä ilahduttaa erityisesti perheemme lapsia - eikä poikkeus ollut tämäkään! Ja äitikin tykkää <3 Verne pääsi mukaan isää auttamaan.

Ensin syntyi linnuille uusi koti. Ainakin pitäisi sen miespuolisen linnun kotiansa löytää iltalennoiltaan!

Sitten autotallin tuotantolinjalta putkahti lintulauta. Verne pääsi apupoika-Anteroksi vähän auttamaan isää.

Tämä asemoitiin pihaan niin, että lapset voivat ihastella lintuja ja oravia suoraan olohuoneen sohvalta. Meillä käy säännöllisesti kolme oravaa syömässä ja tässä niistä se ahnein tapaus!

Lunta luvataan sääennusteen mukaan tänään reippaasti saapuvaksi. Me lähdettiin heti aamusta lumiukkoa rakentamaan isomummon pihaan ja tässä tämän vuoden ihka ensimmäinen lumiukko ja sen ahkerat toteuttajat!

Isomummo katseli lumiukon valmistumista hymyssä suin olohuoneensa ikkunasta. Se on juurikin parasta antia - mummon hymy ja lasten riemu!

Laatikosta esiin jämäkeriä ja ei kun puikot suihkimaan. Olen tosi huono tekemään mitään mallitilkkuja ja siksi päätin vaan lähteä neulomaan ja katsoa mitä tulee. Ja tulihan siitä värikäs nuttu kokoa baby born. Vähän muuttelin yläosaa kun pelästyin että nutusta tulee liian pitkä, mutta siitä tuli näin ihan hyvä! Ainakin vanhimmalle tytölle kelpaa! Nyt sitten nuorempi tyttö kärkkäänä kyselee koska hänen nukelleen on samanlainen nuttu valmis! Tehdään siitä kumminkin vähän erivärinen, mitä sitten lankalaatikon pohjalta jämiä löytyy!

Etupuolella käytetty 7veikka Polkaa ja Woolia...

 ja takana jatkettu Woolin jälkeen veli virolaisella.

Ohje NurinNarin blogista

Ristipistotyö on kirjailua vaille valmis. Jotenkin nyt vaan ei käsityöt etene, ei voi mitään!

Huh, onpa ollutkin pitkä päivitys tauko, joten ei ihme että jo huhuiltiin että onko blogi siirtynyt telakalle?!! Mutta ei, täällä ollaan! Alkuvuosi on ollut vaan rankempi kuin yleensä; joulusta asti sairastettu viikko, oltu terveinä viikko ja taas sairastettu viikko. Rutto ja sikainfluenssa enää puuttuuvat sillä enterorokko, vesirokko, influnessa, maha-ja oksennustauti on podettu sekä kova kuume, nuha ja sitkee yskä aalto! Verne ei ole nukkunut edelleenkään hyvin, joten Vappuna roiskastiin tytöt mummilleen pariksi yöksi hoitoon ja pidettiin herralle unikoulu. Nii-in, olisi pitäny tehdä aiemmin, mutta milläs teet kun lapset on vuorotellen kipeenä? Yöllä olen hortoillut kolmen sängyn väliä hyssyttelemässä itsekin kuumeessa, hädin tuskin tolpillaan pysyneenä nuorin tississä kiinni mukana kannettuna, niin ei siinä enää energiat mihkään yöhuudatukseen vaan yksinkertaisesti riitä!Mutta nyt ei enää yöllä syödä ja muutama yö on mennyt jo kokonaisilla unilla, mutta normisti pariin kertaan saa hyssytellä itkahtavaa poikaa. Huomattavasti parempi on tilanne ja parempaan ollaan toivottavasti vain menossa!

Ja onhan sitä välissä ehtinyt tapahtua, vaikka käsitöitä ei niinkään. Taloprojektimme on loppumetreillä ja pään täyttää keittiövalinnat, laatat, värisävyt, mietin jo sisustusta, pihaa, aitaa. Ristipistotyö on aktiivisesti työn teossa ja loppu jo häämöttää ehkä noin kuukauden päästä tällä tahdilla, mutta on kumminkin jo sen verta pitkällä ettei siitä enää tässä vaiheessa kannata kuvaa ottaa. Näettepä sitten ihan valmiina!

Miehen tekemät polkupyörät olivat American Car Showssa pääsiäisenä -ehkä joku ne sieltä bongasikin! Punaiselle matolle siis päästiin! Aika hieno saavutus, ekat rakennetut pyörät ikinä ja messuille! WOW!

Ilmat on suosineet ja me ollaan oltu istutuspuuhissa vanhan talon pihalla. 

Pavut, herneet, chili ja tilli on nyt istutettu omiin lokosiinsa ja ootellaan tuleeko mitään. Vielä ei ainakaan viherrä!

Äitienpäiväksi teimme perhekerhossa näin ihanat ikikukat.

Tarpeiksi riittää ruukku, siisalia (miten kirjoitetaankaan), niinikäynnöstö, coctailtikkuja jotka katkottu kolmeen osaan joista käytetään vain ne teräväkärkiset päätypalat sekä keltaista paperia. Leikkaa paperista 2cm ja 3cm paksuiset suikaleet. Hapsuta ne toiselta sivultaan n puoleen väliin kaistaletta. Laita leikkaamattomalle osuudelle liimaa ja pyöritä ensin ohuempi kaitale hyvin tiukasti coctailtikun tylpän pään ympärille. Sen jälkeen liimaa samoin paksumpi suikale. Pidä liuskat mahd paikallaan jolloin kukka pysyy enemmän kasassa. Lopuksi taittele hieman hapsuja terälehdiksi enemmän auki ja tuuppaa ruukkuun siisaliin.

Helppo ja nopea mutta silti kaunis ja ajaton. Kukkiahan voi tehdä minkä värisestä paperista tahansa jolloin voit tehdä ajankohtaan sopivia asetelmia!Kiedo niini ruukun ympärille ja liimaa se siihen.Onnistut varmasti!

Tytöille pidettiin myös yhteissynttärit teemalla Hello Kitty! Ensimmäinen syötävä kakkukuva testattu ja hyvin toimi, voin suositella. Kakku teki kauppansa ja oli mansikkarahka-banaanitäytteinen.Hello Kitty hahmot ovat vanhoja karkkirasia ja karkkikeppipäitä vaikka tuota karkkikeppipäätä näköjään myydään myös ihan kakkukoristeenakin. Julia täytti 4v Vapun tienoilla ja Erin täyttää 3v Juhannuksena. Verne saa omat 1-v synttärinsä tämän kuun lopulla kuten jokainen lapsistamme on saanut omat 1v juhlansa, joten jotain poikamaista sitten enempi tarjolla. Äkkiä se aika menee, vaikka itestä tuntuu ettei muka ole vanhentunut yhtään. Ihmettelen vaan kuka kurppa katsoo peilistä minua aamuisin? ; )

Ensi kerralla enempi käsityöpainotteinen postaus, lupaan!

Virpomassa ollaan käyty. Nooh ujosteluksihan se meni ja äiti sai tukena loitsuta, mutta tärkeintä oli valmistautuminen ja h-hetken odottaminen koska trullit meidän ovelle saapuvat. Meillä oikeastaan virpominen rajoittuu lähisukuun, joka asuu max 30min ajomatkan päässä. On siinäkin seitsemän paikan palkoissa syömistä pitkäksi aikaa!!!

Tänä vuonna vitsat haettiin torstaina ja koristeltiin perjantaina - oltiin siis ajoissa liikkeellä.  Sain ristipisto-ohjeen helpistä Tinnalta aivan ihanan ja niin kovin mieluisen vaihtopaketin. Siellä oli mukana Dianan pääsiäisaskartelulehti jossa oli vinkkejä erilaisiin pääsiäiskoristuksiin kaksipuolisin leikattavin arkein lehden keskellä. Ja mehän askarreltiin lasten kanssa! Ensin syntyi ikkunataidetta, sitten kahdesta maitotölkistä rairuohoistutusastia joka koristeltiin ruohon ja pupunkuvilla joihin kirjoitin perheenjäsentemme nimet ja sittten vielä vitsakoristeet. Vielä jäi askartelumateriaalia tuleviin sessioihin. Suosittelen lehteä paperiaskarteluun, oli tosi helppoa - sakset vaan käteen ja homma on jo puoliksi valmis!

Ristipistotyö on valmistunut, toinen aloitettu ja neuleohje printattu.

Tämän kuvan myötä toivottelen lukijoilleni HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Aiempi rouhea choppertyylinen pyörä jatkojalostui autotallissamme näin hienoksi

Fillari sai aisaparikseen irroitettavan sivuvaunun!!!! Polkupyörän rungon väriksi muotoutui metallinhohto sininen, joka toistuu sivuvaunun lokarissa. Sivuvaunu on metallinhohto violetti, johon minä pääsin antamaan oman panokseni ompelemalla tyylikkään tuning-henkisen karvan ja mies päällysti keinonahalla istuimen. Sivuvaunu on miehen oma design ja toteutettu uudesta pellistä.

Herkkuina pyörässä kokonaan itse tehty runko vanhoja pyöriä hyväksi käyttäen, mummon fillarin satula ihanine jousineen, vanha toimiva etulamppu, vanha kissansilmä ja sokerina pohjalla satulan alapuolella kantokahva! Vanteet on tarkoituksella jätetty alkuperäiskuntoonsa.

Tulisi jo kevään ja kesän lämpimät fillarointikelit!

On tuo mies ihmeellinen. Se suunnittelee, muokkaa, laikkaa, hitsaa, hioo, taivuttaa, uusiokäyttää ja toteuttaa luovuuttaan. Autotallista on kuulunut jos jonkinlaisia työn ääniä ja tässä on ekat "JRA Special" hand made polkupyörät tyyliä Pimp My Ride

Tähän fillariin mahtuu isäntä itte ja kaksi pirpanaa. Huomaa tyylikäs kaksivärimaalaus, etummaisella lapsella polkimet ja töötti, keskimmäisellä jalkatapit. Nyöritetyt kädensijat.

Ja tämä on herkuttelupyörä chopper-tyyliä. Matala, kaarevaa linjaa, ihana ikivanha satula ja vanhanajan fillarin kantokahva!

Yllärihuivit on neulottu ja hämmästyksekseni ruskeasta huivista tuli TODELLA pieni. Hämmästys oli tosiaan melkoinen kun olen monissa blogeissa jo ihastellut näitä huiveja ja ne ovat olleet huomattavasti isompia. Ensi reaktio nyppästessäni ruskean huivin puikoilta oli, että tulikos tästä nyt kaulanlämmitin vai lasten versio huivista prinsessaleikkeihin?!!!

Tässä huivit mytyssä ennen pingotusta. Jo tässä kokoero on melkoinen ja epäilykset jylläävät päässä! Kaija Kärkisen ja Ile Kallion CD antamassa jotain osviittaa koosta...

Sininen virolaislankahuivini oli "normikokoinen" vaikka jätin siitä kokonaan viitos vihjeen tekemättä ja nelosvihjeen timanttiakin neuloin vain yhden mallikerran langan loppumisen pelossa.  Työkaluina 5mm puikot ja päättelyssä 8mm halko. Molemmat huivit päätelty ainaoikein kerroksilla,molemmissa niitä 5 kerrosta.

Vihdoin huivit on saatu myös pingotettua. Nupisnaakkelit loppuivat kesken, joten kerralla pystyin pingottamaan vain yhden huivin vaikka olin ajatellut massapingotusta villamaton päällä. Hiljaa hyvä tulee...

Päivin Kevätpäiväntasausyllätys-huivi
Lankana Grignasco Merino Silk 30g
Koko siipiväli 88cm, korkeus 40cm (A4 toivottavasti hahmottaa huivin pienuutta)

Huivi on tehty ohjeiden mukaisesti eli neulottu kaikki pitsikerrokset. Mallitilkkua en alussa tehnyt, olisiko se paljastanut huvini tulevan mini koon? Huivin tein 2mm puikoilla, jolla tein aikoinaan samalla langalla myös SSS-huivin ja se sopi lankaan hyvin. Menitasta lankaa ostaessani myyjä sanoi, ettei isompi puikkoja tohtisi käyttää vaikka oisi kuinka pitsihuivi kyseessä.

Sama huivi virolaisella villalangalla 121g aurinkoisella lumihangella
Koko siipiväli 186cm, korkeus 66cm

Vielä rinnakkaiskuvat kuvaamaan huivien kokoa. Huvit menevät lahjakoriin oottelemaan aikoja tulevia. Mietin tuon ruskean kanssa vielä, että jätänkö sen kumminkin lasten leikkeihin. Kaulaan kietaistuna se on juuri sopivan kokoinen, mutta se ei anna oikeutta kauniille pitsille.

Koska tämä kolmen työn hallinnointi on minulle niin uskomatonta, aattelin pistää teille todistusaineistoa että kyllä täällä ihan oikeesti jotain pistellään. Pistely on jo hyvällä mallilla kun kevätpäivätasaushuivissa on ollut mukavasti pidempiä ootteluja vihjeiden välillä - hyvä niin sillä kahden huivin neulominen ennen uuden vihjeen paljastumista on joskus ollut niin hilkulla ettei pistoihin ole päässyt koskemaan pitkään toviin.

Tältä nyt kumminkin näyttää eilisessä ihanassa auringonpaisteessa

Mallina tuttu Vervacon Turva/Hellyys jonka siis pistelen kaverille. Tämä on jo kertaalleen pistelty itselle, valmistui 2007, joten sen uudelleen tekeminen ei rassaa. Työ on edelleen minut vangitseva ja nyt teen tylsimmät osat työstä ensin eli vaaleat osiot. Pistely aloitettu KAL-huivin aloittamisen jälkeen tammikuun lopulla.

..toinen oli musta ja toinen harmaa...

Ihan näin metsään ei mene mun "kaksos" kevätpäiväntasausKAL-huivit, mutta melkoinen ero noissa kahdessa toki on! Toinen on neulottu merinosilkillä (1400m/100g) ja toinen virolaisella villalla ?m/100g)

Neljäs vihje on nyt selätetty! Koska tiedän, että sininen lanka loppuu ennenkuin päästään lähellekään kevätpäiväntausausta, muokkasin ohjetta neulomalla mallikerran vain kertaalleen läpi. Ruskea noudattaa orjallisesti pitsihuivin ohjeistusta.

Kokoeron helpottamiseksi mainittakoot että kolmosvihjeen "timantti"/vinoneliö on ruskeassa 2,5x2,5cm kun se sinisessä on 5x5cm. Voisiko sanoa että toinen huivi on toista puolet pienempi?

Vaikka 2mm puikot on mulle kuin hammastikut totutusta puikkokoosta ja lanka killerin ohutta, täytyy myöntää että oikein nautin sen neulomisesta! Alkuun lanka hirvittää, mutta kun siihen pääsee sisään vie se sinut mennessään kuin jalkojen alta kiskaistu matto! Siinä sitä pökertyneenä jää kattomaan että taas sitä vihjettä vietiin! Ja kyllä muuten tuntuu 5mm pyörö ja virolainen lanka kuin halolta ja mattokuteelta tuon ihanaisen silkinpehmeyden jälkeen. Viitos vihjettä jäädään siis nyt oottelemaan. Sillä välin äkkiä pistelemään ristipistoja, että saadaan sekin työ etenemään. On tää kolmen samanaikaisen työn hallinta melkoista sähellystä

Elikkäs tämmöiset hahtuvakerät olisi tarjolla. Väri kauniit ruskan sävyt; ruskea, harmaa, oranssi. Valmistaja Oü Rewool 100% villaa 125g+140g+135g elikkäs 400g. Ite en huovuttamisesta niin innostunut Huopanen langan huovuttamisen jälkeen ja anoppi luopui ajatuksesta tehdä näistä lahjusta vietäväksi. Joten hänen piikkiin myyn ylimääräisinä nurkissa pyörivät vyyhdit. 10Eur ois pyynti plus toimituskulut. Lähetä viestiä sähköpostiini joka löytyy oikeelta ylhäältä ekasta palkista.

Ninnu oli ilahduttanut minua tällä tunnustuksella!

Kiitos Ninnu ja olet itse ansainnut tämän samaisen tunnustuksen! Ja ideahan oli jakaa tätä eteenpäin blogeille/ihmisille, jotka ovat tärkeitä, inspiroivia, kannustavia ja ja ja... Luovutan tämän kaikille lukijoilleni, mutta poimin omista seurakeistani muutaman:  TuijaM (pistoksissa) joka jättikäsityön lisäksi ehtii tehdä vaikka kuinka paljon kauniita käsitöitä ja kuten aiemminkin on mainittu on kaiken tämän oman käsityöinnostukseni alku ja juuri, Nia (sisustusunelmia) jonka blogin päivitystä odottelen aina innolla, paljon hyviä kuvia, mielenkiintoisia sisustusbongauksia ja vinkkejä sekä TiinaF (Tiina puikoissa) joka poikalaumansa keskellä ehtii tehdä PALJON ihania käsitöitä ja jonka kuvat ovat aina priimaluokkaa!

Kevätpäiväntasaushuivi KAL etenee, mutta huomattavasti hitaammin kahden rinnakkain neulottavan huivin kanssa... Piakkoin kuvaa näistä "kaksosista".

Ystävämme täytti pyöreitä ja hänelle lähti muiden lahjusten kera Flower Basket Shawl eli kukkakori lämmittämään kaulaa sankarittaren lempivärissä! Tässä huivia esittelee vanhin tyttösistämme koon näkemiseksi. Apureina tutut 5mm ja 8mm puikot ja lankana veli virolainen. Kulutusta lankavarastoon 61g.

Tykkään hirmusti tosta huivimallista. Siitä tulee mun käsialalla ihana kaulahuivi eli ei mikään hartiahuivikokoinen, siipiväli nytkin n 105cm. Tämä valmistui 3 päivässä pääasiassa illalla neuloen, vain muutama kerros päivällä.

Kuten jo aiemmassa postauksessa oireilin vaikka minkä mallin aloitusta, muutin sanani heti teoiksi. Pisimmän korren nappas Kevätpäivätasaushuivi KAL jonka aattelin toteuttaa merinosilkillä jota jäi mulla 41g pallero SSS-huivista. Toki yksi kokonainen 100g vyyhtikin käsityökorissa on, mutta mulla yleensä käsiala on sen verta tiukkaa että saan isohkoihinkin hartiahuiveihin uppoamaan vain 150g ja jotenkin tuo SSS-huivi tuntui tosi isolta ja se söi vain vähän yli puolet 100g vyyhdistä vaikka ohjeen mukaan oisi pitänyt mennä vähän reilu vyyhti jonka vuoksi kaksi vyyhtiä aikoinani ostin, joten... Silti tämä vähän mietityttää...

Onnaako tämä kumminkaan tällä langalla kun tässä on 1400m/100g, mitä mieltä ootte kokeneemmat? Teen 2½ puikoilla, yhtään isommat ei musta toimi, mutta tuleeko tästä nyt sitten jokin lasten versio - suunnitelmissa kun ois jotain ihan muuta... Pingotus ei ole mitenkään kaunis koska en ekan vihjeen jälkeen vaan malttanut siihen kamalasti panostaa. Neuloin kyllä toisenkin vihjeen tällä langalla, mutta silti mietityttää, tosi pieneltä näyttää.... Toisen vihjeen jälkeenkin huivi mahtuu vielä yhdelle sukkapuikolle, pyörölle siirrän sen seuraavan vihjeen myötä, joskos silloin sitä olisi myös helpompi kuvatakin!

Ja koska puikot on liekeissä aloitin toisen samanmoisen huivin virolaisesta ohuesta villalangasta! Jos siis tämä merinosilkkinen huivi tuntuu pahalta jatkossa niin puran sen ja silti olen mukana vihjeiden tahdissa.  Kyllä tuntuu taasen tuo merinosilkki ompelukonelangalta kun välissä tein ton mulle normaalipaksuisesta langasta huivin. Mä en jotenkin saanut tota aloitusta 5 silmukalla mitenkään nätiksi, kuten kuvastakin näkyy, joten virolaisella on aloitettu mulle tutummalla 3 silmukan aloituksella ja olen poiminut molemmilta reunoilta silmukat mukaan. Enköhän tuon merinoisenkin aloituskohdan kauniisti saa piilotettua kun päättelyn aika tulee.

Meillä lapset sairastivat joulun tienoilla enterorokon ja nyt meillä jylläsi vesirokko (Verne vielä oireeton, joten jos näin jatkuu niin uskomaton on äidinmaidon suojaava voima!!!!). Minä taidan potea jotain rokkojen jälkisairautta, koska näiden kahden huivineulonnan rinnalle aattelin vielä korkata ristipistotyön! Tämmöinen on TODELLA harvinaista minulle. Mähän olen käsitöiden suhteen kuin miehet eli pystyn keskittymään vain yhteen työhon kerralla,  joten mikälie tauti minullakin nyt sitten jyllää kun mietin "ei kahta ilman kolmatta"-toteuttamista????

Aiemmin huhuilemani ristipistomallitkin ovat minulle matkaamassa ensi viikolla, kiitos sinulle RESSU jo näin etukäteen! Teimme kittivaihdot keskenämme joten tulevaisuudessa noita ihania seepiatöitäkin sitten!

Ristipistoilla vuosi aloitettiin, mutta on vielä hys hys materiaalia jonkin aikaa, 6g kartutti kumminkin tän vuoden langankulutussaldoa ; ) Puikoille pomppasi heti perään huivi syntymäpäivälahjaksi ja Lankakomeron Kevätpäiväntasaushuivin eka vihjekin polttelee jo kamalasti hyppysiä, toisen vihjeen ilmestyessä tänään!

Vernelle pitäisi tehdä pikapikaa olkainhousut. Meillä on meneillään saunarempan viimeisimmät vaiheet ja voitte arvata millaiset on herran vaatteet kun saumauspölyä on JOKA paikassa vaikka imuroit ja luuttuut kuinka! Samalla lisäisi parkettikiituriimme vauhtia, pitäisi lämpimänä ja suojaisi vaatetusta eli kunnon rymyhousut kotikäyttöön ois siis suunnitteilla. Novitan muutamaa ohjetta olen silmäillyt ja vähän modaamalla tulee varmasti kelvot pöpät! Eli onko tämä nyt sitä startiittia sitten?

Ristipistot rupes syyhyttää oikein urakalla, varsinkin kun sain tuon lahjatyön valmiiksi, miettiessäni uuden kodin sisustusta. Tekisi mieli tehä tuon Turva-taulun (Hellyys-nimellä Kirjokkaassa) rinnalle nämä kaksi taulua. Mulla kun vaan tuppaa olemaan tota kangasta ja muliinilankoja niin rutosti etten tohtisi pakettia ostaa... Niinpä kyselenkin joskos mua onnaisi tämän kautta. Eli joskos sinulta löytyisi näitä malleja kotoa joista haluisit korvausta vastaan luopua?

Aattelin että noista saisi ihanan herkän kuvasarjan esim makkariimme jossa tuo rantatyö kuvaisi toisemme löytämistä, naimisiin menoa ja sen molemmin puolin oisi sekä mies että nainen pitämässä lasta syleilyssään kuvaamassa vanhempien rakkautta näihin meijän pieniin ihmisiin! Jos siis malli sulla roikkuu vapaana niin tarjoa! Yhteystiedot löytyy palkista.... jonka näköjään vuodatuksen uudistus syönyt. No lisään sen sinne! Tai jos paketti roikkuu tarpeettomana niin saa sitäkin tarjota!

Uusi Vuosi on käsillä ja on aika jättää hyvästit menneelle vuodelle ja luoda pieni silmäys mitä kaikkea tuli tehtyä.

Mieleenpainuvimmat asiat tältä vuodelta oli poikamme Vernen syntymä toukokuussa ja kotiprojekti, joka starttasi elokuun lopulla. Julia oppi kesällä polkemaan kolmipyöräistä ja apupyörillä polkupyörää, Erin on tullut monessa suhteessa isoksi tytöksi ja Verne oppii uusia asioita joka päivä. Itse neuloin huippuohuesta langasta ihanan huivin itselleni ja tein elämäni ensimmäisen salomoninsolmu huivin. Lankakulutussaldoni tänä vuonna oli huomattavasti pienempi kuin viime vuonna, jäin reilut 2kg viime vuoden lankakulutuksesta. Tavoitteeni oli kuluttaa saman verran kuin Vernellä oli syntymäpainoa, mutta muutamat sadat grammat jäin tavoitteesta. 3kg rajapyykki kumminkin ohitettiin. Kaiken kaikkiaan vuosi meni nopeasti ja lankavaraston kuluttaminen jatkuu, vaikkakin lankalaarit kaupoista eivät minun vuokseni hupenekkaan merkittävästi. Tavoitteena on saada hamstrattuja lankoja hupenemaan taas muutamalla kilolla ja uutta lankaa ostan vain jos se on ihan pakollista jonkin mallin toteuttamiseksi. Alle 10 kg on varasto saatava - eiköhän se siitä kerä kerältä...

Vuosi 2008 neulojasilmieni läpi:
hattuja 6 kpl
huiveja 6kpl, joista minttumaareja 3 kpl, 1kpl flower basket, 1kpl SSS ja 1kpl salomoninsolmuhuivi
Baby Bornille Ellin mekko 1 kpl
vauvapeittoja 2 kpl
ympyrätakit tytöille 2kpl
kaulureita 2kpl
1 kpl ristipistotyö ja ristipistoin kastekutsuihin tutti
YHTEENSÄ 3,054kg

Tavoite on rikkoa tuo kilomäärä ensi vuonna. Saa nähdä miten käy kun ensi vuoden aikana Verne oppii konttaamaan ja kävelemään, jolloin vahdittavaa riittää taas vähän enemmän!

Silmukoiden täyteistä ja Onnellista Uutta Vuotta 2009!

Maha on täynnä kalkkunaa, laatikoita, kaloja, mätiä, sienisalaattia, homejuustoa, suklaata ja vaikka mitä herkkuja - NAM! Jotenkin ihan pökertynyt olo, kun on joka päivä syönyt itsensä ihan huisaan mahan pinkeystilaan - se siitä hyvin alkaneesta laihdutuksesta ; )

Joulupukki muisti minua paketein, joista mieluisimpia olivat tallenne DVDlle vanhasta lastenohjelmasta vuodelta 1982 "Mitä tekisin, leikitäänkö kotia?" ,jossa perheeni ja sukuni esiintyi esiteltäessä neljän sukupolven elämää maalaistalossa. Moni tallenteessa esiintyneistä on jo siirtynyt pilvenreunalle, joten oli mukava saada kuva- ja äänimuistoja myös heistä. Lapset olivat ihan ihmeissään, että onko tuo todella äiti pienenä. Olin tuolloin n 4vuotiaana. Toinen suuri lemppari oli toivomani Electroluxin ergorapido cyclonic2in1 imuri, jota olin jo pitkään miettinyt uuteen kotiimme. Miten kätevää lapsiperheessä olla tuommoinen pikkuapuri imaisemassa syömisen, hiekkalaatikolta sisälletulon ja askartelun jäljet?!? IHANAA! Kilttejä oltiin mieheni kanssa selvästi oltu sillä meitä lahjottiin monin mieluisin paketein. Käsityöaiheisia pakettejakaan ei oltu unohdettu vaan kääröistä paljastui

anopin kutomat sukat Nalle Four Seasons langasta. TuijaM lahjoi minua kiinalaisella tuontiristipistopaketilla, joka on selkeästi Lanarten mallistoa .Vissiinkin jonkin sortin vinkki, että ristipistojakin voisi tehdä. Blogihan alkoi pelkästään ristipistoilla kunnes repesin totaalisesti neulonnan puolelle. Tänä vuonna on valmistunut vain yksi kunnon iso työ ristipistoja ja liuta kutsukortteihin tehtyjä pieniä xpisto tutteja, joten ensi vuonna lupaan tehdä ainakin kaksi isompaa ristipistoa varastosta pois roikkumasta. Molemmille töille on oikeastaan tilaus, joten voisihan ne vaikka heti alkuvuodesta puristaa valmiiksi. Kuvassa näkyvä Liinan puiccomitta on tilattu ihan itse itselle, koska tämmöistä tarvitsin todella kipeesti. Se toimii minulla myös, kuten kuvasta näkyy, avaimenperänä, johon hommaan se sopii mitä mainioimmin. Avaimet ei takuulla unohdu mihinkään ja kun otan avainnipun esiin tulen heti hyvälle mielelle. Puiccomitta on minusta niin kaunis ja tuo mieleeni heti rakkaat lapseni sekä ihanaisen harrastukseni.

Lopuksi paljastan vielä viimeisen lahjan, joka valmistui äidilleni syntymäpäivälahjaksi Joulun alla, syytönhän hän on siihen, että on syntynyt 23.12. Tein pienen huivin mielessäni salsahuivi eli huivi joka keikkuisi lanteilla hänen tanssiessaan harrastustaan salsaa. Huivi oli myös jotain aivan uutta, opettelinhan tämän avulla salomoninsolmut. Vaikeata se aluksi oli, mutta kun Novitan lehden kuvallinen vaihe vaiheelta ohje löytyi alkoi homma luistaa ja kolmiohuivi syntyi kädenkäänteessä. Näitä voisi tehdä vaikka lisääkin!  Huivi valmistui ohuesta Virolaisesta, jonka voitin AnneM blogista palkintona Revontuli-huivin nimeämiskilpailusta. Koska kolmiohuivin tietää jokainen koitinkin kuvata huivin ihanaa kahden sinisen värin leikkiä. Tuo sähkönsininen väri välkkyy huivissa/langassa ihanasti, mutta ei kuvautunut helposti muuten kuin näin viikattuna - värisävy vain hävisi johonkin kun huivi oli seinää tai sänkyä vasten kolmiomuodossaan. Painoa tälle 3½ koukulla tehdylle huiville tuli 38g. Halusin juuri lanteille kietaistavan huivin ilman, että se roikkuu rumasti liian matalalla viistäen lähes lattiaa ja niin ettei lanteille tule kamalan suurta solmupalloa. Tässä onnistuin erittäin hyvin kun näin huivin äitini lanteilla joulupäivänä. Tämä tulee varmasti olemaan tämän vuoden viimeinen valmistunut käsityö. Jotain jo aloitin, mutta se valmistuu VARMASTI vasta ensi vuoden puolella.

Tein viime vuonna elämäni ensimmäistä kertaa piparkakkutalon ja tänä vuonna lapset jo kyselivät koska pääsevät osallistumaan rakennuspuuhiin. Ajattelin, että oikaisen vähän talonrakennuksessa ja hankin tänä vuonna viime vuodesta poiketen piparkakkutaloelementit ja nappasin kaupan hyllyltä Annas merkkisen paketin. Lasten riemun kiljahdusten saattelemana paketti avattiin sitten eilen aamulla leivontaessut päällä. Riehakkuus katkesi kuin veitsellä leikaten kun jo läpi muovin näki että kattoelementti oli vähintään neljässä palasessa. "Ei hätää, onneksi otettiin sulamaan piparkakkutaikinaa. Äiti leipoo uuden katon kun paketissahan on kaksi kattopalasta" minä koitan ylläpitää riemua ja kurkistan varovasti rikkoontuneen palasen alle....

Ei saa ruotsalainen toimittaja meiltä kiitosta -jokaikinen pala rikki, osittain jopa niin murskana ja murusina ettei liimaaminen kyllä auta. Itsellekin nousee harmistus pintaan - tätä oli odotettu ja lapsetkin saatu kiltisti nukkumaan ajoissa kun aamulla heti aletaan liimaamaan namukoita piparkakkutaloon. Lämpimät kiitokset vaan Ruotsiin! Tämä kannettiin kotiin niin hellävaroen kuin suinkin, joten syy on joko hyllytysvaiheessa saatu moukutus tai toisen asiakkaan paketin tiputtaminen ja hyllyyn takas nostaminen, GRRRR! Ihan turha tätä on mihkään asiakaspalautukseenkaan tuupata. Essut pois ja koitan tarjota piirtämistä sijaistoimintona. "No joo" kuuluu vaimeasti.

Nappaan itsekin paperin ja viivaimen ja päätän ettei nyt yksi murskaantunut unelma koko päivää kaada. Kyselen millainen talo olisi hieno ja mitäpä muutakaan voisi 3½ ja 2½vuotiailta prinsessoilta odottaakaan kuin

PRINSESSALINNAA!!!! Jo oli taasen nassut kuin naantalin auringot kun tähän päästiin namukoita liimaamaan. Illalla linna oli valmis ja lapset jo malttamattomina kärttyävät pianon vieressä, jonka päälle taideteoksen nostin turvaan syöjättäriltä, kysyen kirkkain silmin "Äiti, joka saa syödä?"

Vielä yksi työ on virkkuukoukulla ja deadline alkaa puskea päälle turhankin kiireeseen tahtiin, kuten varmaan muillakin viime hetken koukkujen/puikkojen heiluttajillakin. Luulin olevani tänä vuonna hyvissä ajoin valmiina, mutta aina tää Joulu näköjään pääsee yllättämään!

Piparkakku-prinsessalinnan huumaavan jouluisen tuoksun saattelemana toivottelen kaikille blogini lukijoille HYVÄÄ JOULUA ja Onnellista Uutta Vuotta 2009! Olkoot tuleva vuosi käsitöiden täyteinen! Palataan ensi vuonna taasen sanoin ja kuvin harrasteiden pariin.

Johan sai pikkusiskokin oman kaulurin ja se on ollut käytössä jo pidempäänkin, mutta kuvaaminen on kestänyt. Otin tässä vielä tommoisen yhteiskuvan isosiskonkin kaulurista joka valmistui siis jo aiemmin kun jotenkin se palmikkokuvio ei auennut tuosta aiemmast kuvasta niin hyvin, liekkö tästäkään...

Erinin kauluri Unikko, Ulla 03/07 kuvassa etualalla
Lanka 7veikka Polkka ja 78g
Puikot 3½, päättelyssä 8 halko

Kävin lukee koneelta ohjeen aloitusiltana ja surauttelin pyöröllä tehden ton joustinneuleen ja rupesin sitten näkömuistista neuloo ohjetta. Aloitin ensinnäkin ihan väärin kahdella aina oikein kerroksella, sitten 3o,3n joita tein 6krs, joten ohje on sovellettu sitten niin että lisäykset on tehty heti tuohon oikein jousteeseen ohjeen mukaan. Väliäkö nyt tuolla, mutta ihan turhaan tein 6 kerrosta tuota 3o,3n joustinta. Ei se käytännössä haittaa eikä kauluri pussita. Nopeempi oli tämä tehdä kuin tuo palmikkomalli, tässähän vaan sai surautella menemään!

Ovat olleet molemmat käytössä tiuhaan ja just passelit ohuemman pipon kanssa kauppamatkoilla ettei kylmä tuuli käy kaulaan. Silti meillä yskitään, saisi tauti jo hellittää!

Mäkiautoprojekti on nyt valmistunut - jotain pieniä lisäyksiä saattaa vielä ilmaantua, mutta tässä tämä nyt on suhteellisen valmiina.

Vantaan Pintaväri Oy:stä noudettiin saman sävyinen maali kuin harrasteautommekin - siitä se ideakin taisi lähteä!

Renkaat on nokkakärryjen renkaat, pleksiä tuulilasissa, hieno päällystetty vaneriratti, keittiökaapin vetimet ovenkahvoina, saranat ja ovimagneetit, mallimerkki omista varastoista, etumerkki pappavaarin kätköistä, nokkapellin kromilista volkkarista, pakoputket harjanvarresta ja Koho-lätkämaila toimii työntövartena. Jarruvalot (vilkkuvat) Clas Ohlssonilta, etuvalot Biltemasta ja rekkarit omalla nimellä alan yrityksestä. Kyllä tällä kelpaa ajella! Julia on saanut jo testata autoa kotitiellä ja kyyti maistuu - liekkö velimies pääsee rattiinkaan ensi kesänä siskojen innostukselta?

Onpa vierähtänyt aikaa kun viimeksi päivitin, jotenkin joulukiireet ja synttärit on vieneet ihan mennessään. Joulu saapi meijän puolesta tulla sillä kaikki lahjat on hankittu ja paketoitu ja oottelevat varatossa kiltisti pinoissaan aattoiltaa ja pukkia tietenkin! Heti joulukuun ekana päivänä leivoimme lasten kanssa pipareita ja tähtitorttuja. Isomummolle lähti paketillinen tähtitorttuja tehtynä vauvan luumusoseeseen, sokeriton kun on diabeetikon valinta. Ihanan jouluinen tuoksu tuli heti huusholliin. Vielä keretään leipomaan uudestaan ja piparinmakuiset muffinssit on ehdottomasti kokeiltava lasten kanssa toteuttaa.

Lasten kauan odottama lumikin on ehtinyt jo lähteä ja neulomani kauluri jää nyt sitten odottelemaan uusia pulkkakelejä. Kylläpä tuntui palmikoiden teko jostain syystä kestävän, mutta lopputulos oli mielestäni todella kaunis ja käyttäjä ihan innoissaan. Kuuluisa "minkä minä saan?" kuului heti pikkusiskon suusta, joten kauluri toisella ohjeella on heti otettu työn alle.

Malli: Koko perheen palmikkokaulurit Ulla 03/08
Lanka ja menekki: 7veikka Polkka 82g
Puikot: 3½ pyörö ja 8mm päättelyssä
Muuta: Tykkään kovasti ja lämmittää ihanasta varmasti myös hartioita! Lanka sopii tähän minusta ihanasti!

Mies on myös ollut ahkerana autotallissa ja yhteisvoimin saajansa kanssa on tätä maalattu - milläpä muulla kuin tytön lempivärillä PUNAISELLA! Ihana sydänkuvio selkänojassa on mun mieleen! Nyt tulee Joulu keikkuen meille ; ) Pikkusisko on jo värinsä valinnut, joten autotallista kuullaan jälleen sahaamisen, hiomisen ja ruuvaamisen ääniä lähiaikoina!

Niin ja tulihan sitä itsekin vanhettua taasen vuodella marraskuun lopulla ja Tuija minua lahjoi näillä ihanuuksilla

Just niin mun väri eli Polkkaa vihreenä. Ihanat sukat ja kovassa käytössä, kiitos vielä kertaalleen!