Miehillehän tulee joku kumma vimma ostaa samantien kun poika syntyy Playstation ja radio-ohjattava autorata joita sitten jo testataan ennenkuin poika on edes laitokselta kotiutunut! Näköjään tämä toimii myös tyttölapsien kohdalla mutta pienellä viivellä! Julia täytti 29.9. 1v5kk ja sen kunniaksi autonperästä pääsin nostamaan..... MÖNKIJÄÄ!!!! Lapsille tarkoitettu vihreä (punainen väri oli kuulemma loppu) 50cc mönkkärihän se siellä. Sitä sitten alettiin kasaamaan ja minun vastusteluista huolimatta bensatankki ladattiin täyteen menovettä. No eipä aikaakaan kun bensa alkoi haisemaan: ystävällämme kiinalaisella olikin sattunut pieni valuvika ja muovitankissa oli reunavuoto....Myös kaasari vuosi ja akku oli morjens vaikka sitä ladattiin ja ladattiin, joten mies otti seuraavan päivän vapaaksi töistä, että sai mönkijän kuntoon! Myyjällä oli heti varastossa tankkeja ja kaasareita.... Kotimatkalla mukaan oli  tarttunut toisesta kaupasta vielä Vartan kunnon akku ja johan hörähti käyntiin!

Ekana päivänä Julia oli mönkijästä ihan innoissaan. Istui satulassa kuin vanha tekijä vaikka jalat ei yllä lähellekkään jalkapaikkoja vaan lähinnä hinkkaavat koneen kylkiä ja kädet oli vuoroin käsikahvoissa tai ohjaussarvien keskustan pehmusteessa kiinni. Uusi sana joka opittiin kerrasta oli siis NÖN NÖN! Ennen nukahtamistakin se taisi olla se viimeinen sana äiiitiii jälkeen.

Tosiaan kun tämä takuuhuolto oli suoritettu pärähti mönkijä käyntiin. Hiljainen on muuten ääneltään, joten naapureilta ei ainakaan valituksen sanaa pitäisi tulla! Mutta pieneltä ajuriltamme loppui siinä vaiheessa sinni ja uskallus. Satulaan vielä sai nostettua mutta sitten alkoi paniikki-itku. "Täytyypi harjoitella päivittäin ajamista" totesi vaan isä. Niin ja arvatkaa kuka pörräsi mönkijällä koko loppuillan??!!?? Isä, ja kutsui paikalle vielä kaverinsakin testaamaan kun käyttöohjeessa kerta sanottiin, että aja ensitankillinen kerralla loppuun ja vaihda sen jälkeen öljyt. Ja koska tankin vuotamattomuus oli testattu jo myyjän luona tilkalla bensaa ladattiin tankki tietty piripintaan kotona! Totesin vaan naapurin isännälle, joka sekin tuli mönkijää kattomaan ja tuumastelamaan että pitää varmaan itellekin ostaa moinen, että on meijän isäntä tänään vissiin ulkoruokinnassa kun iltapala karjalanpiirakankin sain viedä ulos. Oli kuulemma luksus varikkopalvelu jolle äijien kanssa sitten virnuiltiin.

Hetken tein automatka apupupua siinä kun katselin pörräämistä Julian kanssa ja oottelin Erinin heräämistä päikkäreiltä. Illalla tartuin taas oravaan, jossa pistelen lehtiluutaan harjaksia.

Tässä vielä ylpeä mönkijän omistaja kun vielä suostui menopelin päällä olemaan = )

203790.jpg

203792.jpg
NÖN NÖN!