On tämäkin villitys! Tulla nyt jurnaamaan ja jorisemaan omia asioitaan nettisivuilla, kun tuntuu ettei muutenkaan ehdi saada päivässä juuri mitään aikaiseksi! Mutta koitetaan….

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Olen siis alle 30vee kotiäiti, jonka kainalossa tuhisee kaksi tyttöä (-05 ja -06). Nuo äidin kullannuput, jotka omissa persoonissaan ovat maailman ihanimmat lapset, mutta myös ajoittain hyvinkin lähellä päätymässä Huuto.nettiin huudettavaksi "pikkuvikaisina ilman palautusoikeutta", tekevät ihanilla vaatimuksillaan ja tempauksillaan äitinsä välillä pähkähulluksi mutta myös NIIIIIN onnelliseksi että ihan silmät kostuu! Oman ajan, jonka merkityksen olen tainnut jo unohtaa, käytän totaalisesti ristipistoihin! Lisää lapsosia on haaveissa, mutta maltetaan nyt vielä hetki… Tuhisemisvuoroaan kainalooni odottelevat aviomieheni (ei ymmärrä ristipistoharrastustani) sekä koiramme, chihuahua Urho (ymmärtää vielä vähemmän), saattavat myös vilahdella usein teksteissäni.

Rimakauhua ja Rakkautta-niminen blogi siksi, että se edustaa suhdettani RISTIPISTOIHIN.

Voisi sanoa, että olen niihin hurahtanut jos en peräti ajoittain addiktoitunut. Rakastan pistelyä, mutta angstini ovat jälkipistot, jotka ovat minulle kuin tervanjuontia, kuiva maa kalalle, tolppakengät mummolle – meni kait jo perille??? - eli siis tuo vastenmielinen, välttämätön paha joka on aina jossain vaiheessa työtä edessä. Pitkäänkin himoitsemani työ muuttuu hetkessä yhdeksi tuskaksi, jota itkua vääntäen teen ja puserran kun varsinaiset pistot loppuvat. Myönnetään, moni työ olisi ihan kamalaa sekasotkua ilman jälkipistoja ja savotan aherrettuani olen itseeni hyvin tyytyväinen –TEIN SEN!  Ryntään seuraavan työn kimppuun taas yhtä ahnaasti kuin juuri käsistäni päästettyynkin aikanani kävin, uhmaten malliin mielin määrin vedeltyjä viivoituksia vailla minkäänlaista pelkoa tai muistijäljen hiventäkään aivoituksissani – erehtyväinen on ihminen!

En siis todellakaan vielä tänä päivänäkään tiedä mikä mussa silloin oikein liikahti, kun tilasin ystäväni aatoksissain Lavenden&Lacen Emma's Garden-mallin , jonka alareunan pitsireunusta väkersin sitten ihan muutaman tunnin silmät aivan punaisena! Jälkipistot olkoot teidän kanssanne, jos samaan ihanaan malliin hurahdatte! Lopputulos on kuitenkin minulle yksi rakkaimmista ja tiedän saajan arvostaneen aherrustani ainakin kuuhun saakka tiedostaen tämän minun viha-rakkaussuhteeni näihin jälkipistoihin. Tuo samainen ystävä on myös vastuussa siitä, että houkutteli minut näiden tylppien neulojen, monia A3:ia käsittävien mallien ja DMC-tokkien maailmaan!

Tarkoitus olisi höpistä lähinnä ristipistoista, mutten voi luvata etteikö aihe karkailisi vähän väliä lasten maailmaan (lapset jos ketkä ovat suuri Rakkaus) sekä aivoituksiini joita pääni sisällä muhin - ja näiden kaikkien sopivaan sekoitukseen. Jottei soppa olisi näin yksinkertainen, tiedän harrastavani aivan liian pitkiä lauseita ja omaavani sangen veikeän ajatuksen juoksun, mutta koittakaa juosta perässä!