Aloitin tämän Marks&Kattens Peura-työn (design:Elisabeth Nilsson) viimeisillä raskausviikoillani leikitelen ajatuksella "Miten pitkälle pääsen tämän ristipistoprojektin kanssa ennen vauvan tuloa?"

Kumpi ehtii ensin-kilpailussa voiton vei niukasti poikavauvamme! Vihreää sävyä jäi pistelemättä noin 30 pistoa ja kaikki jälkipistot, joten tiukoille meni. Ja minä kun luulin etten edes peuraa saa hahmottumaan aidalle ennen Naistenklinikalle lähtemistä...

Työ on 30-vuotislahja Mieheni koulukaverille, joka on kova metsämies. Ajattelin ensin tehdä tästä koristetyynyn, mutta ehkä taulu on helpompi sijoittaa kotiin vaikkapa asekaapin viereen tai mökille takan läheisyyteen ; )

Mallissa oli minulle ennestään tuntematon tuttavuus DMC Rayon-lanka neljässä eri sävyssä. Yhdellä säikeellä tehdyt taivaanrannan puolipistot olivat kyllä kaukana lempipuuhastani (kiitos silti Tuijalle tämän erikoislangan tarjoamisesta). Säie rispaantui nopeasti ja oli peevelin liukasta pistellä muutenkin. Saman tekijän hirviaihe saa jäädä odottamaan pukinkontti-aikaa ja taidan pistellä noilla minun inhokki-langoilla alueet mahdollisimman pian, jotta ovat sitten pois päiväjärjestyksestä ja saan pistellä rauhassa loppuun normaaleilla muliinilangoilla.

Argh miten hidasta puuhaa tämä taasen olikaan pitkän tauon jälkeen. Viimeksi valmistunut ristipistotyöhän oli viime vuoden heinäkuussa... Olen aiemmin avoimesti tunnustanut jälkipistoangstini - kertakaikkiaan työ tuntuu jämähtävän kuin höyhen liisyeriin kun ristipistot on pistelty. Katsokaa alareunan lehtiä ja antakee armoo.... Silti löysin taasen sen koukuttavan tunteen pistellessäni - ei tätä käsityömuotoa tämä tyttö vaan pysty jatkossakaan vastustamaan! Jatkan siis varmasti hyväksi havaitsemaani "jos malli miellyttää, tarkista ensin jälkipistojen määrä"-metodia ristipistotöiden kanssa!

Huvikseni punnasin työn pelkkänä kankaana ja valmiina versiona. Niinpä langankulutukseen voin ylpeänä ilmoittaa 5g lisäystä. Kehykset KodinYkkösestä ja kehystys ala minä.