Huomasin ettei vaa'alla kannata hyppiä alvariinsa, muutenhan painonpudotuksesta tulee enempi suorittamista ja pakkopullaa kuin hilpeää läskien sulattamista = ) JumppaDVD on pölyttynyt laatikon pohjalla, ihan itteekin ärsyttää etten saa itteeni niskasta kiinni ja vaan laita sitä DVDtä koneeseen... Mihin se kuuluisa selkäranka oikein on kadonnut? Pianhan huomaan siirtyneeni selkärangattomiin ja matelevani ympäriinsä lasten seurana lattialla...

Pizzaa ja hampurilaisia on taasen viime viikkojen aikana tullut maisteltua, mutta kahdesti päivässä teen reippaan 4-5km lenkin tuplien kanssa ja valikoin tahallani rankkoja ylämäkiä jotka tuntuvat niin persuuksissa, reisissä, punana poskilla ja huohottavana hengityksenä! Lenkit on selkeesti auttaneet, sillä vaaka näytti runsaa aamiaisen jälkeen 77kg eli -1kg viime punnitukseen ja Pouttu on selkeesti pienentynyt. Yhteensä massaa on siis lähtenyt 5kg joten olen enempi kuin tyytyväinen. Enää 7kg Juhannukseen mennessä ja tavoite on saavutettu. Pakko tehdä punnitukset ennen ja jälkeen Joulun, sitten seuraanvan kerran vasta ensi vuonna.

Viime hetken hankintoina joululahjoiksi tarttui mukaan leluja. Tämä on se huonopuoli kun on lahjat jo hankittu, että sitten alennuksien kohdalla huomaa miettivänsä että hei tää ois kiva sille ja sille ja niitä sitten ottaa koriin. Oma äiti on virallisesti enää ainut jolta lahja puuttuu ja sekin on syntymäpäivälahja 23.12. oleviin juhliin, mutta muutama ajatuksen poikanen on jo itänyt mitä kääröjen sisään voisi laittaa.

Päälimmäisenä mielessä pyörii kuitenkin kamera. Äitini lupasi minulle moisen lahjaksi ja nyt pähkäilen pokkarin ja järkkärin välillä. Itellä tähän asti aina ollut pokkari, mutta järkkäri himottaisi sen antamien mahdollisuuksien vuoksi - siitähän voisi itelleen tehdä sitten oivan harrastuksen. Se miten hyvin järkkäri lapsiperheeseen sitten loppujen lopuksi sopii on kait itestä kiinni ja näkee vasta kokemuksen (ja kantapään) kautta. Vinkkejä siis otetaan tältä saralta vastaan! Kuvauskohteethan meillä on lähinnä nää ipanat tempauksineen. Viimeisen pisaran päätökseen varmasti antaa kaverini saapuminen nahkahousujen luvatusta maasta Saksasta Jouluksi Suomeen ja vakoilu heidän järkkäristään miten helppo ja näppärä se on. Ite kun en halua että kuvan ottoon tai lähinnä sen etukäteissäätöihin menee  mitään jumalattoman pitkää aikaa...Lapsiperheessä kun tuppaa nuo kohteet lähtemään litomaan muutenkin aika herkästi kun kamera saapuu paikalle äidin sormi liipasimella.