"Tässä on sulle isä piirustus millanen nuken pitää olla" 5v ojentaa paperille tussilla piirtämänsä nuken kuvan. Isä hymähtää ja toteaa että "no semmoinen täytyy sitten varmaan tehdä". Joka päivä nuken perään kyseltiin "joko, joko,joko on valmista?" Kun nukke on loppusuoralla otetaan mumma apuun ja hän loihtii nukelle viime silauksen virkkaamalla mekon ja toteuttamalla hiukset! Tämmöistä puunukkea ei joka pimalla olekaan!
Nukke seisoo, nukke istuu...

Lähikuvaa hiuksista. Mumma oli tyytyväinen kun sai tuhottua jämälankavarastojaan.

Eipä aikaakaan kun samaisen 5v tytön syntymäpäivät lähenivät ja kaupassa hän iski silmänsä Barbien kerrossänkyyn. Kun itkuraivarikaan ei heltänyt vanhempien kukkaronnyörejä, otti prinsessa kynän käteen ja teki taas tarkan työpiirustuksen isälleen ja kiikutti sen autotalliin. Päivässä syntyi näin mahtava kerrossänky - kaupan versio kalpenee rinnalla! Sinne mahtuu Bratzit ja Barbiet, nyt niitä kuulemma pitäisi vaan saada lisää jotta olisi nukkumapaikat kuten päiväkodissakin, hih!

Kun Mies oli saanut ns pään auki verstaassaan, alkoi lasten "huvikummun" monipuolistaminen todenteolla. Niin, meiltähän vielä puuttui keinut...

Ja kiikkulauta... Minä piirsin hevosen figuurin ja vahdin maalaamista, Mieshän ois maalannut hevosetkin vihreiksi! Keinulauta on erityisesti lasten mieleen, hevosen selkään noustaan rengasta apuna käyttäen kuin oikean ponin selkään konsanaan!


 

Pihanperä muodostaa nyt oman pihapiirinsä, jossa kelpaa lasten temmeltää. Keinulaudan takaa löytyy viime vuonna Miehen nikkaroima hiekkalaatikko.Viime kesänä leikittiin usein lähipuistoissa - saas nähä joko nyt maltettaisiin jäädä omaan pihaan, vai onko ruoho edelleen vihreämpää aidan toisella puolella?